7/14/2013

Hirviöpäivä

Tänään minä luulin muuttuneeni hirviöksi. Sitten nukuin päiväunet. Ja toiset. Ja yhtäkkiä se kaikki hellitti ja hirviö jäi jonnekin lakanoiden väliin, kun itse nousin keittämään pressopannullisen tummaa kahvia. Onneksi kanssaeläjät ovat hyvin anteeksiantavaisia.

Oikeasti elämässä tapahtuu vain ihania asioita. Siksi kai hirviöhetki hämmensikin. Ihan pian lähdetään lappiin sopivan määrittelemättömäksi ajaksi - mukana rinkat, kalastusvälineet, teltta ja koiruudet. Luvassa vain ihanaa joutenoloa koko lauman kanssa. Joutenolon päätteeksi vielä miehen ja mun järjestämä geokätköilyn suurtapahtuma Muoniossa, jossa joutenoloomme liittyy satoja muita kahjoja purkinmetsästäjiä istumaan nuotiolle, kalastamaan, laskemaan koskia ja viettämään aikaa lomakylässä, joka on varattu vain meitä ja tapahtumaa varten. Tänä vuonna järjestimme tapahtuman hyvin stressivapaasti. Neuvottelimme puitteet, muutaman sponsorin ja valjastimme ihanat kanssakätköilijät rakentamaan sisältöä. Vakaa on uskomme, että luonnon tarjoamat puitteet sekä ihanat ihmiset tekevät tapahtuman - eivät isot yhteistyökumppanit tai näyttävät spektaakkelit.

Ihan ovella on myös lempiaikani vuodesta. Ne hetket, kun voi istua iltaa pimenevässä kesäyössä ulkotulien loimussa jalat viltin alla. Pihalle kaipaan enää ulkovaloja tätä varten. Sellaisia vanhanaikaisia ja kolhoja valosarjoja, joissa on liikaa värejä ja harvassa roikkuvia hehkulamppuja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti